"Kommunikointi hevosen kanssa ei perustu sanoihin, vaan siihen, että tarkoitat mitä sanot koko kehollasi ja olemuksellasi"
annika.schulman@stablemind.fi
Kaisa kääntyi puoleeni, kun hän oli jo pari kertaa loukkaantunut pahasti lentäessään Maurin selästä. Mauri on kiltti ja koulutettu hevonen ja Kaisa kokenut ratsastaja. Hevosen terveydentila oli myös tarkistettu, joten vastasin että voin tulla katsomaan mitä minulle tulee mieleen. Tutustuin Mauriin maastakäsin ja huomasin, että hevonen ei liikkunut oikealla tavalla. Ravissa Mauri liikkui suorin takajaloin, taivuttamatta niveliä, nostaen jalkoja selästä. Liike oli hidasta ja leijuvaa. En tietenkään sillä hetkellä voinut tietää oliko epämääräinen liike yhteydessä siihen, että Mauri oli ottanut lähtöjä ratsastuksessa, mutta ainakin oli jotain näkyvää mistä aloittaa työskentely. Hevosen fyysinen ja henkinen tasapaino kulkee käsi kädessä, monesti fyysinen epätasapaino näkyy henkisen puolen haasteina.
Tästä lähti prosessi, joka alkoi kuukausien maastakäsin työskentelyllä Maurin liikkeen ja tasapainon korjaamiseksi. Selkään ei myöskään ollut kiire, koska Kaisa oli alkanut pelkäämään hevosen selittämättömiä, yhtäkkisiä lähtöjä. Pikkuhiljaa maastakäsin tehtävät vaikeutuivat, lisättiin satula ja sitten myös ratsastaja, ensin taluttajan kanssa. Kaisa istui selässä ja minä tein Maurille jo tuttuja maastakäsin tehtäviä. Kaisa tunnisti, milloin pelotti ja mitä se aiheutti hänen kehossaan. Pelkoja ruvettiin käsittelemään sekä kehollisesti istuntaharjoituksilla että ajatusmallien muokkaamisella elämäntaitovalmennuksessa. Maurin prosessiin kuului harjoittelun lisäksi osteopaatin ja fysioterapeutin hoidot sekä myös tallin vaihdon myötä elinolosuhteiden muuttaminen.
Mitään tarkkaa diagnoosia Maurista ei voi saada, mutta sen kehossa ja liikkeessä on tietty kuvio, joka pitää huomioida ja kehon käyttöä osata kehittää oikeaan suuntaan, ilman että hevonen kokee liikaa painetta. Kahden ja puolen vuoden jälkeen ollaan siinä tilanteessa, että Kaisa ja Mauri maastoilevat yksin ja ovat jo osallistuneet kilpailuihinkin. Minun tehtäväni on muuttunut enemmän kerran viikossa valmentajaksi ja konsultin rooliksi ja Kaisa vie itse prosessia eteenpäin löytäen jatkuvasti uusia oivalluksia omasta ja hevosensa kehosta.
Blancalla on nuoruudestaan paha loukkaantuminen ja sitä seurannut pitkä karsinalepo, joka on vaikuttanut sen kehoon ja liikkumiseen. Sillä on kuitenkin ratsastettu, mutta aina välillä ilmeni erilaisia rasitusvammoja.
Kun Teija tuli Blancan elämään, hän halusi antaa sille mahdollisuuden uuteen alkuun ja kysyi minulta apua. Voisiko Blancaa kouluttaa ja treenata niin, että se käyttäisi kehoaan paremmin eikä rasitusvammoja syntyisi? Aloitin maastakäsin työskentelyllä ja ensimmäinen huomio oli hevosen puuttuva eteenpäinpyrkimys. Kun kyseessä on tiedossa oleva vanha vamma, arvioitavaksi jää onko hevonen tällä hetkellä kipeä, onko se jäykkä ilman kipua vai onko kyseessä opittu tapa olla ja liikkua. Ensimmäinen asia oli saada Blanca ymmärtämään, että se pystyy liikkumaan energisemmin ja että siltä ei vaadita liikaa. Maastakäsin, lyhyitä hetkiä kerralla Blancan energisyys ja liikelaajuus alkoi kehittyä paremmaksi. Samalla on ollut tärkeää lisätä Teijan uskoa siihen, että Blanca voi liikkua energisemmin ja että hän myös itse osaa auttaa hevosta siinä. Teija on harjoitellut omaa kehonkielen ja energian käyttöä maastakäsin sekä istunnan vakautta ja tarkkuutta ratsain.
Kun perusenergia oli parempi, oli mahdollista alkaa vaikuttaa Blancan kehonkäyttöön; tasapainoon ja suoruuteen. Pikkuhiljaa on voinut vaatia enemmän, esimerkiksi väistöjä, taivutuksia ja laukkaa, kun Blancan sekä mieli että keho ovat olleet vastaanottavaisia. Blancan kokonaisuuteen on myös kuulunut osteopaatin ja fysioterapeutin hoidot sekä satulan vaihtaminen. Edelleen Blancan päivät voivat olla erilaisia ja eläinlääkäriä pyydetään tarvittaessa tarkistamaan hevosen terveydentilaa.
Vajaan puolen vuoden jälkeen ollaan tilanteessa, että Blanca liikkuu halukkaammin, energisemmin ja pidemmillä askeleilla ja yhteistyö Teijan ja Blancan välillä on varmempaa.
Ongelmahevonen on väärä sana hevosten mahdolliseen huonoon käyttäytymiseen, sillä hevonen ei synny ongelmana. Erilaiset ongelmat voivat olla esimerkiksi huono käyttäytyminen (pureminen, potkiminen, satulointivaikeudet), ratsastajan vastustaminen (jarruttaminen, pysähtely, pystyyn nouseminen, pukittelu), hermostuneisuus, tuijottelu, talutus- tai lastaamisvaikeudet. Tällaiset asiat ovat syntyneet jostakin syystä, joka yleensä on ihmisen aiheuttama. Hevonen voi olla kipeä jostain, sillä voi olla elinolosuhteista johtuvaa käytöstä, sitä on voitu kohdella epäjohdonmukaisesti tai sitä ei ehkä ole koulutettu siihen tarkoitukseen, johon sitä käytetään.
Kyse ei välttämättä ole siitä, että hevosta olisi lyöty tai muuten kohdeltu huonosti. Tavallinen esimerkki on nuori hevonen, jota ei ole koulutettu johdonmukaisesti, jolloin se on epävarma ja siitä johtuen voi käyttäytyä ei-toivotulla tavalla. On mahdollista päästä eroon ongelmista opettamalla hevoselle uuden tavan johdonmukaisella koulutuksella, mutta ongelmista ei selviä pelkästään ajatuksella että "olenpa minä nyt tälle hevoselle kiltimpi kuin mitä edellinen omistaja oli".
Tärkeä osa "ongelmahevosen" koulutusta on, että hevosen omistaja itse on motivoitunut tekemään työtä asian eteen ja itsekin muuttumaan, riippumatta siitä onko hän omistanut kyseisen hevosen lyhyen tai pidemmän ajan. Kun suunnitellaan koulutusta pitää käydä läpi hevosen kokonaistilannetta. Millaiset elinolosuhteet hevosella on, onko se laumassa vai yksin, minkälaisessa käytössä se on, millainen ruokinta sillä on, miten on hoidettu hampaita, kavioita, lihaksistoa, millaiset varusteet sillä on? Kaikki nämä tekijät vaikuttavat hevosen käyttäytymiseen ja muuttamalla olosuhteita voidaan jo saada toivottua muutosta aikaan. Esimerkiksi laumaelämä, pihatossa vapaa liikkuminen sekä tarpeeksi suuri korsirehumäärä voi ratkaista useita ongelmia.
Kaikessa hevosten koulutuksessa perustana on maastakäsin työskentely. Nuorella hevosella maastakäsin työskentely edeltää ratsastusta, jolloin ratsastuksen aloittaminen ei ole mikään dramaattinen tapahtuma hevoselle. Ongelmatilanteissa maastakäsin työskentelyn kautta luodaan selkeä systeemi, joka auttaa hevosta rentoutumaan ja keskittymään opetettavaan asiaan. Maastakäsin työskentelyn avulla voidaan rauhoittaa jännittynyttä hevosta ja toisaalta myös herkistää turtunutta hevosta. Maastakäsin työskentely on perusta, johon voi palata, jos myöhemmin ilmenee uusia ongelmia.
Find StableMind on Facebook and stablemindcoaching on Instagram
© 2019 StableMind. Kaikki oikeudet pidätetään.